Blogi - Valta jääkaapista
Valta on hankala käsite, silti arkinen ilmiö. Vallan jakaantumiseen ja jakamiseen on kehitelty monenlaista, mutta sen väistämättömyys paljastuu viimeistään ihmissuhteiden kiemuroissa: kenellä tai millä on valta minuun?
Valta itsessään ei tarkoita täydellistä kontrollia. Se olisi liioittelua. Valta on mm. mahdollisuutta valita, tehdä päätös. Ohjaako valintojani auktoriteetti, puoliso, lapset, ystävät, yhteiset pelisäännöt vai sisäisesti pakottava tarve toimia oikein?
Yksi arkisia valtakuvioita määrittelevä esine on jääkaappi. Päättääkö perheenjäsenen mahtikäsky jääkaapin sisällön? Entä lapsen allergia? Mikä rooli on yöpöydän ideologisella kirjalla? Eli minkä vallassa teemme lopulta hankintapäätöksemme, ja kuka sen tekee? Pyörivätkö television uusimmat terveystrendit kauppareissulla mielessä? Entä pystynkö sittenkään vastustamaan herkkuja? Pitääkö siihen edes pyrkiä? Millainen ja kuinka voimakas rooli on tieteellä, makuaistilla tai vireystilalla?
Näiden tietäminen on itsensä tuntemista. Tieto on valtaa
Ehkä jääkaappi täyttyy yhteisen sopimuksen hengellä. Sanoitetulla tai sanomattomalla. Vaimo ostaa miehelle keskikaljaa, ettei tämän hermot kiristyisi. Tai toisinpäin. Vai onko toinen ärsyttävä koska hän ei tottele?
Entä kuka jääkaapin järjestää? Välitön valta, eli hän, joka sattuu kaupassa käymään? Vai mennäänkö vuorottelulla? Ehkä jääkaappi on rakennettu niin, että sen rakenne määrittää järjestelyn. Entä tapahtuuko jääkaapin sisällä näkymättömiä valtataisteluita "oikeasta" ja "väärästä" tuotteesta ja niiden sijainnista? Paholainen asuu kuulemma yksityiskohdissa.
Jokaisella on korkein päätösvalta omaan kehoonsa. Mutta esimerkiksi ALS on etenevä kehoa rappeuttava sairaus, jonka myötä lihaksisto lakkaa toimimasta. Valta omaan kehoon vähenee ja keholliset ilot jäävät hiljalleen taakse. Silti henkilöllä voi olla vahvaa auktoritaarista valtaa, kuten Stephen Hawkingilla, joka sairasti ALSia, mutta oli samalla vaikutusvaltainen professori. Hän vaikutti ihmisiin tiedolla. Tieto ja kontrolli ovat siis molemmat valtaa, mutta ne ilmenevät eri tavoin. Kontrolloiko jääkaappia tieto vai ihminen. Mitä tähän sanoo älyjääkaappi?
En usko, että jääkaapin valtasuhteista on tarjolla mitään yleispätevää elämänohjetta. Itse en lähtisi hakemaan ratkaisua ainakaan dogmeista. Selfhelp-kirjat tarjoaisivat nekin vain mallin, enkä ole ulkoa tarjottujen elämäntyylien ystävä. On aivan liian vaivalloista pitää niistä kiinni. Pinnistää ja ponnistaa
Vallan tunnistaminen auttaa kuitenkin ymmärtämään, mitä oikeastaan tapahtuu. Jos ei syystä tai toisesta koe valtaa oman taloutensa jääkaappiin, onko jotakin pielessä? Rahalla on tasa-arvoittava vaikutus: jos molemmilla on rahaa, molemmilla on vapautta ostaa. Mutta juuri silloin em. hienovaraisemmat vallanmuodot voivat jäädä huomaamatta. Yrittääkö puoliso piilottaa viinat tai saada dieetille? Mene ja tiedä. Itse en juo, ja sekin näkyy jääkaapissa. Mutta ei valtana.
Tieto on valtaa. Kun tietää mitä haluaa, millaisiin lopputuloksiin tahtoo päästä, sen sanoittaminen yhteisesti voi tehdä arkisesta elämästä lempeämpää. Toki eihän sitä tiedä, millaisten hirviöiden kanssa muut joutuvat elämään. Manipulaatioon ja mystiseen mökötykseen taipuvat henkilöt eivät ole vallankäytössään suoria. Käskyttäjät eivät ole hienovaraisia. Ylenpalttinen kiltteys on sekin manipulaatiota, ajatuksella "sinun on toteltava koska minä olen hyvä". Selkeä käskeminen ei sinänsä ole syntiä, mutta totteleminen voi olla typeryyttä tai typerryttävää.