Blogi - Usko

"Kuuletko JJSportin karjujen kutsun? Nyt sinullakin on mahdollisuus olla Muurlan kentän kingi! Luvassa mainetta rahaa ja kunniaa!"

Näitkö mainoksen? Tarkoitus on ruokkia uskoa.
Seuraavaksi käyn leikkimielisen filosofisesti läpi uskon ei-uskonnollista merkitystä, eli usko irrotettuna uskomusjärjestelmästä. Uskon voi nimittäin jakaa kolmeen arkisesti ymmärrettyyn osaan: belief, trust, hope. Käytän hyväkseni yllä olevaa tärkeää mainosta ja omaa sählyryhmää.

Kuuletko JJSportin karjujen kutsun?

Usko (belief) on jotakin sisäistä, mielen opittu asenne – sisäinen väite – joka punnitsee onko kannattavaa ottaa seuraava askel. Jos uskoa on, askel on helpompi ottaa. Esimerkiksi jos uskon JJSport säbäryhmän olevan ryhmänä hyvä, uskallan herkemmin kokeilla sählyä heidän kanssaan. Tässä mielessä usko ei ole toivetta, pelkoa eikä mieltymystä, vaan jotakin vihjaavaa: säbäryhmä saattaa olla myös kamala, mutta uskon toisin. Usko (belief) on eräänlainen mielen väite: "Jos JJSportissa tosiaan on karjuja, uskon että sen on oltava itseironisen rento ja hyvä ryhmä".

Nyt sinullakin on mahdollisuus olla Muurlan kentän kingi!

Usko (trust) on taas suhteellista ja kohdistuu itsemme ulkopuolelle. Tällainen usko on kiintymystä siihen, että säbäryhmä tosiaan on hyvä, koska niin sitä on markkinoitu. Uskon JJSport mainosten pitävän paikkansa, ja että sen lupauksille on takeita. Uskon että minäkin voin olla Muurlan kentän kingi! Tätä uskoa voi vahvistaa ja horjuttaa kokemustarinoilla – todellisilla tai keksityillä – mikä uskosta eläväisen. Uskon (trust) voi myös täysin menettää, jos todella lähtee mukaan JJSport toimintaa ja toteaa ettei se vastannut yhtään luvattua. "Ei minusta tullutkaan kingiä millään tavalla".
Toisaalta usko voi olla myös käänteentekevä eli luottamusta lisäävä elementti: ehkä JJSport ei vastannut niitä odotuksia mitä mainostettiin, vaan oli jotakin parempaa, sellaista mihin haluan kiintyä lisää, jotakin mihin mainospuheet eivät yltäneet. In JJSport we trust.

Luvassa rahaa mainetta ja kunniaa!

Usko (hope) on toivoa. Ehkä JJSport on herättänyt toivoa lupauksillaan ja mainoksillaan, tai ehkä toivo on meidän itsemme synnyttämää ennakkokäsitys. Ehkä haluamme vain niin kovasti pelata sählyä ja JJSport sattuu olemaan tarjolla. "Luvassa rahaa mainetta ja kunniaa". Onko?
Asetamme uskon (hope) JJSport sählyyn. Ehkä toiveemme toteutuu, ehkä ei

Usko ei siis ole tiedon synonyymi, tämän kaikki ymmärtää. Emme tiedä mitä JJSport on ennen kuin koemme sen. On eri asia uskoa JJSportin olevan huijausta, kuin tietää JJSportin olevan huijausta. Voisi myös sanoa, että epävarma ihminen ei usko omaan tietoonsa, vaikka näkisi omin silmin JJSportin huijaavan. Sama kääntäen: jos JJSport on totta, se ei ole pelkästään uskon asia.
Se mitä usko lopultakin on, on syytä ottaa vakavasti.

Samassa mielessä usko on jotakin sitoutunutta. Se että uskon JJSportin olevan huijausta voi olla pinttynyt käsitys, vaikka en tiedä onko JJSport huijausta. Usko ei täten ole mielivaltaa - eikä se ole kaaosta - vaan uskolla on muoto. Samassa mielessä usko ei ole pelkkä mielipide, vaan laajemmin ihmisen toimintaa ohjaava mielen vire.

Uskossa on oma kognitiivinen puolensa: "uskon JJSportiin" ilmaisee sitoutumista siihen, että JJSport myös vastaa sitä mitä siitä paljastuu. Jos JJSport syystä tai toisesta paljastaa jotakin muuta, usko menettää arvoaan, JJSport menettää uskottavuuttaan. Usko päättyy kun se kohtaa totuuden, syntyy tietoa. Jotakin päättyy, jotakin alkaa, silti usko säilyy. Jatkossa tiedämme JJSportin olevan huijausta, mutta uskommeko sen huijaavan toiste? Tiedon myötä uskossa on jotakin lisää.

Usko kertoo myös meistä itsestämme jotakin käytännöllistä. Jos uskomme olevamme heikkoja sählynpelaajia, uskallammeko silloin paljastaa heikkouttamme? Jos uskomme omaan vahvuuteen, haluammeko näyttää sen?
Uskoa voi rakentaa uskottelemalla että emme ole heikkoja tai vahvoja sählynpelaajia esimerkiksi vakuuttelemalla, luomalla toivoa tai jopa lupaamalla. Mutta uskommeko sen? Tieto joko heikentää tai vahvistaa uskoa, toisaalta usko saa yrittämään.
Maailma on monessa mielessä suhteellinen paikka. Esimerkiksi verensokeri voi tehdä olon heikoksi, joten miten jäljittää onko heikkous esimerkiksi anatominen seuraus vai mielen pessimistinen tulkinta suhteessa vahvuuteen? Mistä tiedämme, että itseemme liittyvät uskomukset heikkouksista tai vahvuuksista tulisi asettaa esimerkiksi anatomisen tiedon ylä- tai alapuolelle? 
Mitä lopultakin uskomme omasta itsestämme? Uskomme on eläväistä. Sitä ei voi varsinaisesti kiinnittää mihinkään.

Usko on etiikan moottori. Mitä uskon, millainen toiminta pitää hyväksyä, mitä uskon, millainen toiminta pitää hylätä? Kuten yllä mainitsin: usko elää tiedon mukana: uskoa vahvistaen, uskoa heikentäen. JJSport jonka uskoin luotettavaksi, onkin huijausta. Uskonko silti JJSportiin? Hyväksynkö vai hylkäänkö sen?

Usko muuttuu harhaksi siinä kohden, kun kokemus ei enää korjaa uskoa. JJSport on totta, joten siihen kannattaa uskoa! Se kannattaa kokea!