Blogi - Luottamus

Luottamus ei ole tottelemista tai mekaanista toimintaa. Luotettava ihminen ei ole sellainen, joka tekee kaiken mitä pyydetään, eikä kysele turhia. Käskyttämiset ja sokeat uskollisuudet - eli lapsekkaat tottelevaisuudet ja muut hömpät kuuluvat neuroottisen ja mekaanisen ihmiskuvan maailmaan, ja ovat siten luonteeltaan jäykän narsistisia. Tässä mielessä luottamus ei ole myöskään sitä, että on joka päivä tiettynä aikana tietyllä työpisteellä. Luottamus on enemmänkin sitä, että asiat tulevat hoidetuksi kykyjemme mukaan. Jos yhteiskunta ei kykene tarjoamaan tarvittavia puitteita humaaniin ja luottamukselliseen elämään, vika ei ole yksittäisissä ihmisissä, vaan järjestelmän sisäisessä kemiassa: luottamusta ei voi kenenkään pakottaa, ja yksittäisen ihmisen on viisasta etsiä ja tavoitella luottamuksen tilaa.

Luottamus on positiivinen ja antava tila, ja siten myös mahdollisuus. Luottamuksessa ihminen ja ihmiset kantavat taakan yhteisesti kykyjensä mukaan. Luottamukseen on upotettu usko, että jos minä en pysty, kaveri kyllä auttaa. Siten luottamukseen sisältyy oman velvollisuuden lisäksi toverillinen velvoite. Tässä mielessä luottamuksessa piilee rehellinen haavoittumisen mahdollisuus - nimittäin jos se kaveri ei autakkaan, tai ei itse auta kaveria. Saman voi laajentaa valtioon: millainen lopullisuus esimerkiksi taloudellisesta konkurssista on yksittäiselle ihmiselle, tai mitä jos köyhänä sairastuu? Auttaako valtio eteenpäin?
Mitä järkeä on antaa omaa energiaansa millekkään järjestelmälle, järjestölle tai yhteiskunnalle, joka ei osoita mitään luottamusta?
Luottamus on väistämättä jotakin ansaittua, ja luottamus tai luottamuksen puute voimistuvat kokemusten myötä. Mikään koulutus, oppi tai kyky ei korvaa luottamuksen psykologista roolia. Anteeksi anto on hyve, joka voi muutuu paheeksi - jopa typeryydeksi.

Jokaisella meistä on taipumus maalailla tulevaisuudenkuvia niihin tietoihin ja maailmankuviin vedoten mitkä meillä jo on. Silti kukaan ei varsinaisesti osaa ennustaa huomista. On vain todennäköisyyksiä. Mekaaninen ja robottimainen toiminta - suorittaminen - ei tarjoa samankaltaista psykologista tilaa mitä luottamus tarjoaa. Luottamuksen tilassa ihminen kokee ettei ole tässä maailmassa yksin: vierellä kulkee myös ne luotetut. Niitä jotka auttavat sairasta, ja niitä jotka eivät ole heti ensimmäisenä heittämässä rekan alle, jos firma tekee konkurssin. Parhaat ihmiset tukevat eteenpäin - yrittämään.
Syyttelyt eivät kuulu luottamuksen maailmaan, mutta pyrkimys totuudellisuuteen kuuluu.