Blogi - Koskettaa

Koskettaa sanan kaikissa merkityksissä on jotakin kaunista. Koskettaa kättä, koskettaa tunteella, hetki joka on koskettava. Joskus kivusta puhutaan koskemisena, kuten että polveen koskee, hampaaseen koskee jne.

Läheisyys on kosketusta. Siinä täytyy olla kosketusetäisyydellä toiseen. Kosketus viestii että tämä ihminen on lähellä ja totta juuri minulle. Hänen tarinansa on minulle totta.
En ymmärrä miten tv tähdet tai sometähdet - yleensäkin julkkikset mitenkään koskettavat ketään, paitsi tietysti tunne-elämyksinä. Myös kirja voi olla tunne tasolla koskettava, mutta ei siinä mitään inhimillisen läheisyyden elementtejä ole. Aito ihminen puuttuu läheltä.

Äiti Amma pyrkii koskettamaan väkijoukkoa antamalla jokaiselle henkilökohtaisen halin. Takana on jo miljoonia halauksia. Väki tulee suureen halliin ofottamaan ja seisoo jonossa odottaen omaansa. Kaikki valmiina valaistumaan. Ylempi halaa alempaa. Jotkut tähän massatapahtumaan osallistuneet puhuvat jälkeenpäin, miten ihmeellinen äiti Amman halaus onkaan ollut. Onko? Toiset saavat saman voimakkaan (ja ehkä jopa voimakkaamman) halauksen omalta läheiseltä tai kumppanilta. Läheisellä ja kumppanilla on myös täysi oikeus kieltäytyä antamasta halia jos hän niin haluaa. Mikä onkaan parempaa, kun aidosti henkilökohtainen ja vapaaehtoinen halaus, joka vartavasten halutaan tehdä - ei työnä eikä henkisyyfen eleenä, vaan luottamuksen ja kiintymyksen eleenä, ja joka on nimenomaa meitä itseämme varten henkilökohtaisesti. Siinä oikeastaan mitataan se, onko kykyä koskettaa toista tavalla, joka tekee hyvää, vai täytyykö niitä koskettavuuksia ja halauksia hakea etäisiltä julkkiksilta.

Luottamus on sitä, että päästää toisen lähelle ja antaa hänen koskettaa. Henkinen trauma rakentuu useinmiten silloin, kun nimenomaa luotetun ihmisen kosketus muuttuu iskuksi tai jatkuvaksi piinaksi. Läheisyydestä puuttuu lämpö, hellyys ja hyvyys, ja kosketus muuttuu yhä enemmän pakkovallaksi - otteeksi - alistamiseksi ja nöyryyttämiseksi tai kahleeksi - välinpitämättömäksi itsestään selvyydeksi. Kuka haluaisi elää sellaisessa luottamussuhteessa. Henkisessä traumassa läheinen tai kumppani, eli "koskettava ihminen", pettää ja rikkoo luottamuksen, jotka liittyvät odotuksiin, ehkä tyhjiin lupauksiin. Lopulta rikkirikottu ihminen vain hiipuu hiljaa ja katoaa pois näyttämöltä, mitään haluamatta, eikä kykene enää koskettamaan. Niin arvoton on luottamuksensa menettäneen olo.

Viihde tuskin sillä tavoin traumatisoi ketään, kunhan osaa erottaa toden epätodesta ja läheisen kaukaisesta. Uutismedioista en tiedä. Niillä on samaan aikaan sekä viihteellinen että draamallinen, joskus totuuteen pyrkivä ote.

Koskettaa ja olla koskettava - siinä on tervettä arkielämän runoutta.