Blogi - Johtopäätös
Johtopäätös tai "conclusion" eli (suomeksi ratkaisu) tarkoittaa jonkinlaista sulkeutunutta piiriä, jonka funktio on jättää asioita ulkopuolelle. Jos teen johtopäätöksen että olet iloinen luonne, poissuljen kaiken synkkyyden. Lukkoon lyödyt johtopäätökset luovat useimmiten joko uskomusjärjestelmiä ja sisäpiirejä.
Kirjoitin somen mainostekstissäni että johtopäätökset kuuluvat filosofiaan yhtä vähän kuin arvailu logiikkaan. Avaan hieman mitä tarkoitin.
Ensinnäkin logiikka tai looginen piiri ei ole arvailua, sen voimme yhdessä todeta. Kun esimerkiksi sähköt pelaa, ei tarvitse kun painaa katkaisija joka sitten lyö valot joko päälle tai pois. Tämän voi itse nähdä ja todeta. Valot joko on tai ei ole päällä. Ei tarvitse arvailla toimiiko piiri.
Kun piiri ei toimi tarvitaan ulossulkevia johtopäätöksiä, joka lopulta ratkaisee ongelman ja löytää vian piiristään. Ehkä sähkölasku on maksamatta, ehkä johto on poikki, ehkä sulake on palanut, ehkä lamppu on rikki. Homma täytyy korjata. Tässä mielessä teknologia ja looginen ajattelu pelaa hyvin yhteen.
Varsinaiseen elämään ei ole yhtä loogista johtopäätöstä tai järkeä, elämä ei ole monivalintakysymys johon on oikea/väärä (eli looginen) ratkaisu, vaan elämän ratkaisuihin kuuluu väistämättä veikkaukset, arvailut ja virhearviot. Toki päätöksissä voidaan hyödyntää todennäköisyyslaskentaa, mutta ei mennä siihen. Syvempi ajatus on, että ihminen on enemmänkin rationaalinen vaan ei looginen olento. Ihminen itse ei ole ratkaistavissa oleva ongelma siinä missä jotkut sairaudet tai niiden oireet saadaan kukistettua poissulkemalla tekijöitä. Ihminen on siis rationaalinen olento, eli enemmän tai vähemmän arvojensa kautta toimiva järkevä eläin, mutta ei kuitenkaan looginen. Loogista ulossulkevaa ajattelua täytyy erikseen oppia. Logiikasta itsestään puuttuu draama ja huumori.
Voisi myös samaan hengenvetoon todeta, että loogisen ajattelun myötä korostuu kaikki logiikan ulkopuolelle jäävä, eli kanssaihmiset omine arvoineen ja toimintatapoineen. Logiikan korostaminen inhimillisessä ajattelussa on perseennäyttämistä merkitysmaailmalle. Toki logiikalla on ansaittu paikkansa.
Viisaus ja kypsyys ovat asioiden soveltamista siten, että yhteinen hyvä on käden ulottuvilla.