Blogi - Hiljaisuudesta

Facebookissa oli nappi jossa luki: "tutustu aiheisiin josta pidät". Lähtökohtaisesti miten ihmeessä väki voi pitää aiheista joihin ei ole vielä tutustunut? Outo nappi. En tiedä mihin johtaa.

Meitä kiinnostaa hiljaisuus. On niin montaa erilaista hiljaisuutta, joista keskeisin on kuolema. Kuolema on liikkeen loppu. Kuoleminen on vielä liikettä, kuoleminen voi tapahtua kovallakin metakalla mitä symboloi sodat, mutta varsinaisessa kuolemassa on ääni pois. Kun ihminen on kuollut, hänen mielensä hiljenee ja kehosta tulee matojen ruokaa. Tätä on siis totaalinen hiljaisuus - liikkeen loppu. The End.
Tuonpuoleisesta ei voi sanoa mitään.

Kuoleman vastakohtana on seksi. Seksi symboloi yhteensulautumista ja syntymää, elämää parhaimmillaan. Seksi ei ole hiljaista, päinvastoin, se on mielenliikettä eli ääntä. Ääntä kuuluu myös jokaisesta syntyneestä mestariteos tekstistä, mutta jonka ääni hiljenee kiihkon jälkeen tavanomaisuuteensa. Syntymä ja elämä ovat täynnä ääntä ja liikettä. Kun seksi päättyy tapahtuu yhdenlainen kuolema, yhdenlainen hiljaisuus, kunnes ääni taas voimistuu ja saa liikkeelle.
Seksuaalinen elämä on enemmän ääntä kuin hiljaisuutta. Luovuus on äänen ja hiljaisuuden tanssia.

Se joka hallitsee hiljaisuutta, hallitsee keskustelua, sanotaan. Kiristynyt ilmapiiri on tästä hyvänä merkkinä. Kireydessä ei uskalleta puhua, esimerkiksi juoppoudesta. Juoppo kiristää ilmapiiriä niin että väki vaikenee. Vaaditaan yksiäänisyyttä moniäänisyyden sijaan.
Jotkut julistavat että hiljaisen ihmisen olevan viisas ja vahva. En tiedä sittwb. Hiljainen saattaa myös piilotella jotakin, tietämättömyyttään tai häpeäänsä, eikä sellainen ole hiljaisuutta totuudessa vaan pakoa fantasiaan. Tietämättömyydessä ei sinänsä ole mitään hävettävää - ihminen tietää loppuviimein hyvin vähän asioista - tässä mielessä hiljaisuus voi merkitä myös tietämättömyyden kompensoimista, tietynlaisen omakuvan tarjontaa ja kohottamista. Jos on kova tarve näyttäytyä viisaana, silloin on luultavasti hiljaa ihan mainossyistä. Eli kysymykseksi jää mikä on hiljaisen intentio. Hiljainen ei puhu. Juoppo on hiljaa jos ei halua paljastaa juoppouttaan, tai sitten hän nimenomaa pitää ääntä - hallitsee hiljaisuutta puheella.
Narsisteista ei kukaan ota mitään selvää.

Olennainen kysymys lienee, kun hallitsee hiljaisuutta, mitä oikeastaan hallitsee? Keskustelua vai omia puutteitaan?
Hyvä keskustelu kehittää sekä hiljaisuutta että ääntä.

Keskustelun taito on laji jossa pitää tuoda esiin korvaa ja ääntä. Hyvän siitä tekee se, ettei kukaan mittaa sekuntikellolla suunvuoroja. Eri kysymys lienee missä yhteydessä ääni otetaan vastaan ja missä ei. Kuka kestää puhetta? Millainen on hiljaisuus joka hyväksyy myös ääntä.