Blogi - Kosketuksen runous

Koskettaa, koskettava, kosketus. Kaikilla on eri ulottuvuutensa joita voidaan tarkastella erikseen.

"Koskettaa" on jotakin toiminnallista, eli jos haluamme koskettaa jotakuta toista. Koskettamiseen liittyy lähtökohtaisesti jokin sisäinen intentio eli pyrkimys toimintaan. Muuten kyseessä olisi vahinko.
'Koskettaa' sisältää siis sisimmästä latautuvan merkityksen. 
Yksi haluaa koskettaa toista seksuaalisesti, toinen haluaa koskettaa toista hoivatakseen, kolmannella kosketus pohjaa toivoon, eli siihen että hän toivoo saada koskettaa toista (kosketus voidaan nähdä epämääräisenä intuitiivisena henkisenä toivona olla kosketuksessa eli yhteydessä toiseen).
Koskettajalla on siis halu tai jonkinlainen epämääräinen toivo (huom! ei siis välttämättä yksittäinen toive, vaan nimenomaa intuitiivinen 'toivo', joka on siis laajempi kuin pelkkä yksi selkeästi määritelty 'toive') koskettaa toista.
Halu koskettaa voi yltyä fyysiseksi tapahtumaksi tai jäädä henkiseksi toivoksi.

Toivo ei voi kadota, koska toivo on intuitiivista. Ilman intuitiota ei ole toivoa. Intuitio voi kadota. Ja toive voi kadota. Toive on yksittäinen ja tietoinen.

Taiteilija pohtii, haluanko koskettaa muita ihmisiä. Yritänkö edes koskettaa.
Kun taas rakkautta kaipaava toivoo rakkautta joka koskettaa. 

Aito käsityöläinen jättää aina oman jälkensä työhön, niin taitava on kosketus eli yhteys.
Hyvän kosketus palauttaa toivon ihmisessä.

"Koskettava" on se, miten kosketuksen ottaa lopulta vastaan. Torjutaanko kosketus vai ei.
Eettinen ihminen ei yritä väkisin operoida koskettavan ympärillä. Kukaan ei halua että häntä käpälöidään ilman lupaa.
Hyvä runo voi olla todella koskettava. Tai sellainen tarina jossa ihminen kamppailee ylivoimaista vihollista vastaan. Tässä mielessä "koskettava" on empaattisen ihmisen tunnusmerkki. Ilman empatiaa mikään ei tunnu koskettavalta. Emme osaisi eläytyä muihin. Emme välittäisi koskettaa, tai olla kosketuksen kohteita, eli olla herkkiä, kuten sanotaan. Haavoittuvia.

Viimeinen eli varsinainen "kosketus" on toiminto joka tapahtuu.
Arka pelkää kosketusta. Kosketusta ei uskalleta tarjota eikä vastaanottaa. Pysytään etäällä kosketuksesta.
Tai ehkä kosketus on pelkkä vahinko, pelkkä hipaisu, jolloin empaattinen ihminen pyytää kosketustaan heti anteeksi, koska ilman lupaa ei saa toista koskettaa.
Toisaalta sitä saattaa vahingossa nähdä tai kuulla jotakin mikä kosketti, kuten tarinoita ukrainalaisista sotavangeista, ja olisi epäilyttävää jos niitä pyydettäisiin jälkikäteen anteeksi.
Rohkea koskettaa. 
Kosketuksen oikeutus on vaikea, koska joskus toivomme kosketusta, vaikka emme sitä osaisi pyytää. Mutta kun väkisinkään ei saa koskettaa.

Nihilistien maailmassa ei kosketella 

Maailma on hurja paikka, kaikelta ei voi sulkea silmiään, ja joiltain asioilta täytyy suojautua vaikka sitten nyrkein, jolloin kosketuskin on tyystin erilaista.
Toivo tarjoaa raskaalle elämälle sen nosteen mitä se tarvitseekin. Hennon kosketuksen.

Joka tapauksessa kosketus paljastaa enemmän kuin osataan ajatella.